Myllyrannan tapahtumapuisto

Pyhän Birgitan kirkolta laskeutuu länteen Kirkkolahden rantaan Myllyrannan tapahtumapuisto (Kirkkopolku 13), josta on käytetty myös nimiä Myllyniemi ja Sahanranta. Paikalla on toiminut 1888 perustettu saha ja mylly sekä lisäksi sepän paja. Tukit kuljetettiin sahalle uittamalla, ja sahatavara he vosvaunuilla Lempäälän asemalle, mistä ne lastattiin juniin. Niemi on muodostunut ajan saatossa mädänneistä ja maatuneista sahan jäterimoista ja sahanpurusta. Laitos lopetti toimintansa vuonna 1941, ja 1950-luvun lopulla rakennukset purettiin. Saha- ja myllytoiminnan historiasta muistuttaa alueen etelä päässä oleva 1910-luvulla rakennetun rakennuksen betoninen perusta. Rannassa on toiminut myös Lempäälän poliisin putka, ja samaa tilaa käytetiin sodan aikana varuskunnan arestina. Lempoisten saha on luokiteltu muinaisjäännökseksi. Puistoksi Myllyrannan alue maisemoitiin 1900-luvun lopulla.

Myllyrannan tapahtumapuisto on ympärivuotinen ulkoilu- ja virkistysalue, joka kutsuu viihtymään vaikkapa kesäiselle piknikille. Niemen kärjessä sijaitsee Myllyrannan vierasvenesataman laituri sekä nuotiopaikka kivisine pöytineen ja penkkeineen. Puistoon istutetut rusokirsikkapuut ovat lempää läläisen Kiilto Oy:n 100-vuotisjuhlapuita, jotka muistuttavat
yhtiön ja Lempäälän ympäristötavoitteista. Veneiden lisäksi Myllyrannan edustalla näkee kesällä suppailijoita ja melojia. Talvisin Kirkkojärven jää on luistelijoiden ja muiden ulkoilijoiden suosiossa. Alueella kesäisin toimiva jäätelökioski on oiva paikka kahvi tauolle, ja puttaustaitoja pääset testailemaan minigolfradalla. Rannassa on esiintymislava ja alueella järjestetään erilaisia
tapahtumia kuten Myllyranta-Rock. Kesäisin käytössä on myös wc-tila. Puistosta pääsee noin kilometrin pituiselle Mielipolulle, joka johtaa Kahvila Siiriin ja Kanttorinpuistoon Kirkkojärven rantaa myötäillen.

Lue ajankohtaiset tiedot ohjelmasta: www.facebook.com/Myllyrannantapahtumapuisto

Myllyrannan tapahtumapuiston suunnittelu on ollut osa Koe ja viihdy rannassa -hanketta, jota on tukenut Kantri ry Euroopan maaseuturahaston Leader-rahoituksella.